info@catrescue.info
040 369 0489
  • Lahjoita

    • Ratkaisu kissakriisiin

    Miten Suomen kissakriisi ratkaistaan?

    Tekoälyn antama vastaus

    ”Ilmeisesti Suomessa on kasvava ongelma kulkukissojen kanssa, joka on vielä ratkaisematta. Näyttää siltä, että tarhat eivät pärjää kissojen määrän kasvulle. Mutta toivoa on! Monet eläinsuojelujärjestöt ja huolestuneet kansalaiset yhdistävät voimansa kriisin ratkaisemiseksi. Siinä tarvitaan paljon kovaa työtä, resursseja ja yhteistyötä yleisön kanssa, mutta tavoite on arvokas. Kulkukissojen hyvinvoinnin parantamisella voidaan taata, että ne hoidetaan kunnolla, rakastetaan ja pidetään turvassa. Tämä aloite on askel oikeaan suuntaan pitkäaikaisen ongelman ratkaisemiseksi ja paremman tulevaisuuden luomiseksi kissoille Suomessa.”

    Kumpa vain hyvä tahto ja eläinsuojelijoiden työ vuodesta toiseen kissojen pelastamiseksi riittäisi, minkä perään tuokin vastaus ohjeisti. Mutta se ei riitä, niin kauan kuin Suomen arviolta 600.000 kissasta suuren osan annetaan ulkoilla vapaasti niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Suuri osa noista kissoista on leikkaamattomia, vailla rekisteröintiä ja turvapantaa. Unohtamatta niitä noin 20.000 kissaa jotka joka vuosi hylätään, kuka viedään metsään ja toisille ei vain enää avata ovea oli kesä tai talvi.

    Suomen viranomaisten laatima vastaus vuodelta 2021

    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto laati ja julkaisi ohjeen, Kissapopulaation hävittämisen hallintomenettely kunnallisessa viranomaisessa, jota valmistelivat läänineläinlääkärit Annika Hippi, Anna Jeshoi, Hanna Kukkola, Minna Lemettinen, Jan Mattila, Anna-Maria MoisanderJylhä ja Terhi Simonen-Jokinen.

    Teksti luettavissa kokonaisuudessaan tästä. Koska kyseinen ”ohje” on 20 sivua pitkä, niin kissojen kannalta tekstin ydinkohdat suorina lainauksina ja osaksi lyhennettynä tekstin joukosta.

    • Ohjeen kohta 2.3 Villiintyneen kissapopulaation tunnistaminen: Villiintynyt kissapopulaatio saa aina alkunsa jonkun omistamasta kissasta. Ohjeen kohta 4.2: Villiintynyt populaatiokissa ei ole omistajaltaan karkuun päässyt eläin, jolloin löytöeläimiä koskevia eläinsuojelulain 15 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ei tule soveltaa.
    • Villiintynyt kissa katsotaan olevan vieraslaji.
    • Kissa on villiintynyt, kun se hankkii ravintonsa luonnosta oman pihapiirin ulkopuolelta.
    • Villiintyneen kissapopulaation hävittämisessä kissojen lopettaminen on usein ainoa vaihtoehto.
    • Metsästyslain perusteella rauhoittamattoman eläimen, johon villiintynyt kissa rinnastetaan, voi pyydystää tai tappaa alueen omistaja alueellaan. Oikeus pyydystää tai tappaa villiintynyt kissa on myös rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos eläin tavataan rakennuksessa tai sen pihapiirissä.
    • Lisäksi terveydensuojelulain 31 §:n perusteella kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön omistajan ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöltä. Terveydensuojeluviranomainen voi myös määrätä kunnassa tarpeellisista toimenpiteistä vahinkoeläinten hävittämiseksi. Lain esitöiden mukaan vahinkoeläimiksi katsotaan myös villikissat.
    • EU-vieraslajiasetuksen mukaan ympäristöön päässyt nisäkäslaji, joka on unionin luetteloon kuuluva tai kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji, saadaan pyydystää ja tappaa soveltaen, mitä metsästyslaissa säädetään rauhoittamattoman nisäkkään pyydystämisestä ja tappamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014,12 (20) LSSAVI/5288/2021 nisäkkään saa ampua sen pyydystämisessä käytettyyn loukkuun poiketen siitä, mitä metsästyslain 25 §:n 1 momentissa säädetään.
    • Kun päätös tehdään kissapopulaatiolle, jolla ei ole omistajaa voidaan käyttää yleistiedoksiantoa, koska henkilöiden lukumäärää ei tiedetä. Yleistiedoksiannossa asiakirja pidetään esillä viranomaisessa määrätyn ajan. Hyvän hallintotavan mukaista on saattaa tehty päätös kuntalaisten tietoon. Sopiva menettelytapa tähän on kunnan ilmoitustaulu. Asiakirjan nähtäville asettamisesta on ilmoitettava myös viranomaisen verkkosivuilla.
    • Villiintyneen kissapopulaation hävittäminen voidaan tehdä metsästyslain nojalla myös ilman viranomaistoimia. Jos kiinteistön omistaja tai metsästysoikeuden haltija huomaa rakennuksiinsa pesiytyneen villin kissapopulaation, hänellä on oikeus hävittää se metsästyslain mukaisesti.
    • ESL 44 §:n nojalla haltuun otettu eläin voidaan lopettaa myös, jos sen pitäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Kissat ovat rahalliselta arvoltaan vähäisiä ja niiden hoitamisesta koituu kustannuksia. Mikäli kissa ei ole terve, kissan laajamittainen sairauden hoito ei tyypillisesti ole tarkoituksenmukaista. Ihmisen läsnäolo on merkittävä haitta ja silloin eläimen hoitaminen (kiinniotto ja uudelleensijoitus tai sairauden hoito) ei ole tarkoituksenmukaista, vaan eläin tulee lopettaa sen kärsimyksen minimoimiseksi.

    Viesti on hyvin selkeä, tappakaa kaikki.

    Kyseisessä ohjeessa ei ole mitään uusia ratkaisusuosituksia. Ohjeessa mainitut lainkohdat on olleet voimassa jo osittain vuosikymmeniä, ja niiden mukaan on myös toimittu kautta Suomen. Toiminta kodittomien kissojen suhteen, on ollut aina brutaalia, ja on sitä tänäkin päivänä. Ohjeessa lienee vain kyse tappamisen sallivien lainkohtien esiin tuomisesta aluehallintoviraston auktoriteetilla ja eläinlääketieteellistä painoarvoa on haettu laatijoiksi nimetyillä läänineläinlääkäreillä.

    Eläinsuojelijoiden mielestä, ohje jättää kuitenkin huomioimatta, eläinsuojelun mielipiteen. Tokihan myös eläinsuojelun loukuttamista kissoista on, lukemattoman moni terve kissa joutunut ja joutuu tänäkin päivänä saamaan piikin, kun 15vrk pakollista säilytysaikaa on täynnä. Loukutetuista kissoista ei kaikki saa edes 15vrk aikaa ihmisen hoivassa, vaan moni järjestö pyytää varojen puutteessa, kissalle vain sen viimeisen piikin, jos tiedossa olisi lisäkustannuksia sairauden hoidosta. Toiset järjestöt ja vapaaehtoiset käyttävät niin paljon varoja ja aikaa, kuin vain kunkin kissan tilanne edellyttää.   

    Ettei totuus unohtuisi

    Ulkona elävä kissat eivät selviä Suomen talvesta. Populaatioiden kissat elävät yleensä enintään kaksi vuotta. Kissat, jotka elävät populaatioissa useita vuosia, kun populaatiolla on mahdollisuus saada ravintoa ja talvipakkasilla suojaisa paikka, ovat usein nuoresta iästään huolimatta jo lähes kaikkensa antaneita jokapäiväisessä selviytymistaistelussa ravinnon puutteen ja heikentyneen terveyden takia. Noilla kissoilla elämä on ollut pitkään jatkunutta kärsimystä, ihmisten toiminnan tuloksena. Ellei kohtaloksi koidu tuon ”ohjeen” noudattaja tai nälkäkuolema, sairaudet, liikenne, myrkytys ravinnosta, psykopaatti, valjaista tai ei-turvapannasta kiinni jääminen niin pakkasten tullessa ensin paleltuu tassut ja korvat.

    Kissat, jotka kyseisessä ohjeessa neuvottiin tappamaan tavattaessa, ovat lähes varmasti aina alle vuoden vanhoja tai vasta ihmisten seurana eläneitä.

    Populaatiosta pelastetut kissat tottuvat elämään ihmisen rinnalla. Kissojen sairaudet on nykyään lähes aina parannettavissa tai vähintään lääkittävissä oireettomiksi. Kyse on vain ajan ja rahan käytöstä, miten arvot priorisoidaan.

    Kissapopulaation hävittämisen hallintomenettely kunnallisessa viranomaisessa, ei ole ratkaisu, kun kyseiset menetelmät ei ole olleet ”ratkaisu” menneinä vuosikymmeninäkään. Suurin osa Suomalaisista mieltää kissan rakastetuksi lemmikiksi. Kyseisen viranomaisohjeen tekijät yrittävät saada kissan tulkituksi vieraslajina, joka pitää ulkona ja/tai populaatioissa ollessaan hävittää haittaeläimenä. Kissoja ollut lemmikkinä Suomessa noin tuhat vuotta. Ulkona tai populaatiossa kissoja vain ihmisen toimesta tai toimien seurauksena.

    Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen SEYn liittovaltuuston tekemä kissalinjaus on luettavissa tästä pdf -dokumenttina.

    Kissapopulaatioiden synnyn ehkäisemiseksi, kyseinen kissalinjaus ehdottaa lainsäädäntötyötä, tiedottamista ja asennevaikuttamista. Olennaisena kissapopulaatioiden poisto.

    Myös haittaeläimiksi luokiteltujen torjuntakeinoista on ohjeistus

    Populaatioista turvaan loukutettujen sopeuttamisaikaan, on ohjeistus eutanasiaan, jos kissa stressaantuu hoidossa liiaksi tai hoito heikentää elämänlaatua merkittävästi.

    1.1.2024 voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista on luettavissa tästä.

    Miten kyseinen laki vaikuttaa kissojen asemaan ja auttaako se muuttamaan asenteita kissojen hoidossa.

    Olisiko merkittävin pykälä uudistuksessa 35 §

    Pitopaikan olosuhteet

    Pitopaikan lämpötilan, ilman- tai vedenlaadun ja muiden ympäristöolosuhteiden on oltava siellä pidettävälle eläimelle sopivia. Ulkona pidettävällä eläimellä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai eläin on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan.

    Olisi, jos voisi kuvitella, ettei  ihmiset ole vain aiemmin ymmärtäneet, että kissakin kaipaa suojaa sadetta tai pakkasta vastaan.

    Estääkö pykälä 25 § uusien populaatioiden synnyn tai edes nykyisten ja tulevien kasvun?

    Eläinjalostus

    …Eläinten omistajan tai pitäjän tulee eläinten ryhmittelyllä, valvonnalla, kastraatiolla, sterilisaatiolla tai muilla keinoilla estää pitämiensä nisäkkäiden hallitsematon lisääntyminen.

    Estää, jos henkilö jonka hallitsemalla alueella – rakennuksessa on kissoja joiden tietää tai pitäisi tietää olevan leikkaamattomia, saa tietoonsa ja ymmärtää kyseisen lain sekä päättää toimia sen mukaan. Tai, jos ulkopuolinen henkilö joka on tietoinen kyseisestä laista ja populaatiosta, tekee eläinsuojeluilmoituksen.

    Luultavasti jokainen jolla on tiedossa, että pihallaan tai jossain rakennuksessa on kissoja, on myös ymmärtänyt mitä merkitsee jos kissoja ei leikata. Kyse ei ole ollut tiedon puutteesta vaan asenteesta, ei välitetä. 

    Populaatiot syntyvät, kun kissoja hylätään ulos sekä leikkaamattomien kissojen annetaan liikkua ulkona vapaasti.

    Ulkopuolelle siis jäävät ne lukemattomat jatkossakin hylätyksi tulevat kissat, jotka elävät populaatioissa joista kukaan ei tiedä. Joskus, joku noiden populaatioiden hylätyistä kissoista tai heidän jälkeläisistä saattaa näyttäytyä jonkun pihassa, mutta apua pyytämättä, kun ei sitä ole koskaan ihmisiltä saanutkaan, jatkaa matkaa. Matka vain yleensä päättyy vuoden-kahden vanhana, vammojen ja sairauksien heikentämänä nälkään tai kylmyyteen. Noiden kissojen kohtalona on kärsiä asenteesta nimeltä välinpitämättömyys.

    Syystä tai toisesta ei ole oikein ymmärretty tai vain välitetty, mistä populaatioiden synty johtuu ja miten ehkäistään. Todennäköisimmin, ei ole vain välitetty. Asenne siis sama, kuin niillä, jotka muistaessaan heittävät, jotain ruokaa pihoissaan ajoittain näkyvälle kissalle. Asenne, jossa tehdään jotain vain tekemisen vuoksi.

    Mikä sitten auttaa? 

    Vain muutokset ja lisäykset lakeihin. Riittävät sanktiot noudattamatta jättämisestä. Ihmiset, joille on nyky-yhteiskunnassa opetettu häkkikanaloiden ja muiden tehotuotannon tilojen tuoma eläinten esineellistäminen, soveltavat toki samaa asennetta helposti myös kaikkiin muihin eläimiin – ota ja heitä pois, jos ei käyttöä, vaikka lemmikkinä. Asenteet ja niiden muuttuminen lähtee kasvatuksesta. Jotta jo periytyneet asenteet muuttuvat ja muuttuessaan muuttavat tulevien sukupolvien asenteita, tarvitaan muutokseen selkeäksi uudistettu lainsäädäntö. Lainsäädäntö, joka ei jätä varaa arvailuille eikä tulkinnoille.

    1. Leikkaamattomien – siruttamattomien kissojen ulkona vapaana pitäminen, on kiellettävä. Lintujen pesintäaikaan, kaikkien kissojen ulkona pitokielto.
    2. Vapaana pidettävällä sirutetulla ja leikatulla kissalla on oltava aina käytössä turvakaulapanta, jossa omistajan tiedot.
    3. Eläinsuojelujärjestöillä oikeus etsiä ja kiinni ottaa, kaikki kissat, joilla ei ole näkyvää turvapantaa sekä mahdollisissa populaatioissa elävät. Populaatiokissojen kiinni ottaminen on mahdollistettava missä tahansa, vain tekemällä etukäteen ilmoitus viranomaisille.
    4. Eläinsuojelun kustannukset populaatiokissojen hoitokulujen osalta on sisällytettävä valtion menoihin (jos kuntien, niin yhteistyön puute rahojen säästämiseksi, pidentää ongelman ratkaisua). Kustannukset lakimuutosten jälkeen pienenevät radikaalisti heti ensimmäisen vuoden jälkeen.
    5. Kissan eutanasian voi tehdä vain eläinlääkäri sairauden tai vamman takia, jos kissan toipuminen ja jatkohoito ei ole mahdollista. Ei mahdollisen hoidon aiheuttaman stressin tai tilapäisen elämänlaadun heikkenemisen takia, jotka syinä ohittavat kissan yksilönä, jolla mahdollisesti 20 vuotta elämää edessä.
    6. Jokaisella kissalla oltava eläinlääkärikuluvakuutus. Eläinlääkärikuluvakuutuksen ottaminen pennuille, ennen luovutusta. Eläinlääkärille ilmoitusvelvollisuus eläinsuojeluviranomaisille, jos kissaa ei ole käytetty määräajassa tarkastuksessa eikä kissasta ole tehty katoamisilmoitusta.
    7. Erillisrekisteri kissojen omistajista osoitteineen ja kuinka monta kissaa osoitteessa sirunumerolla ja muilla yksilötiedoilla yksilöityinä.  Kyseinen rekisteri työkaluna myös eläinsuojelijoille. Rekisterit sirutetuista kissoista ja omistajista on jo olemassa. Myös eläinlääkäreillä on omat asiakasrekisterinsä ja automaattiset lemmikkien käyntimuistutukset omistajille. Yhdistämällä rekistereitä ja hyödyntämällä niitä tehokkaasti, saadaan ajan oloon tieto kaikista kissoista.

    Asenne kissoihin ja yleensä kaikkiin muihin eläviin, opitaan. Asenteet voivat muuttua.

    Harva ihminen on julma ja välinpitämätön muiden kärsimykselle kuten psykopaatti. Yleensä ihmisillä on ymmärrys mikä on oikein. Silti moni kissa kokee Suomessa äärettömän julmaa kohtelua.

    Vasta kun löytyy asenne muuttaa Eläinten hyvinvointilaki, niin on työkalut saada turvaan kaikki nyt tiedossa olevat kodittomat populaatioissa elävät ja kärsivät kissat. Silloin voidaan vihdoinkin estää mahdollisimman tehokkaasti uusien kissapopulaatioiden synty, myös tahallisten.