info@catrescue.info
040 369 0489
  • Lahjoita

    • Ratkaisu kissakriisiin

    Miten Suomen kissakriisi ratkaistaan?

    Tekoälyn antama vastaus
    ”Ilmeisesti Suomessa on kasvava ongelma kulkukissojen kanssa, joka on vielä ratkaisematta. Näyttää siltä, että tarhat eivät pärjää kissojen määrän kasvulle. Mutta toivoa on! Monet eläinsuojelujärjestöt ja huolestuneet kansalaiset yhdistävät voimansa kriisin ratkaisemiseksi. Siinä tarvitaan paljon kovaa työtä, resursseja ja yhteistyötä yleisön kanssa, mutta tavoite on arvokas. Kulkukissojen hyvinvoinnin parantamisella voidaan taata, että ne hoidetaan kunnolla, rakastetaan ja pidetään turvassa. Tämä aloite on askel oikeaan suuntaan pitkäaikaisen ongelman ratkaisemiseksi ja paremman tulevaisuuden luomiseksi kissoille Suomessa.”

    Kumpa vain hyvä tahto ja eläinsuojelijoiden työ vuodesta toiseen kissojen pelastamiseksi riittäisi, minkä perään tuokin vastaus ohjeisti. Mutta se ei riitä, niin kauan kuin Suomen arviolta 600.000 kissasta suuren osan annetaan ulkoilla vapaasti niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Suuri osa noista kissoista on leikkaamattomia, vailla rekisteröintiä ja turvapantaa. Unohtamatta niitä noin 20.000 kissaa jotka joka vuosi hylätään, kuka viedään metsään ja toisille ei vain enää avata ovea oli kesä tai talvi.

    Mikä sitten auttaa? 

    Vain muutokset ja lisäykset lakiin. Riittävät sanktiot lain noudattamatta jättämisestä. Ihmiset joille on nyky-yhteiskunnassa opetettu häkkikanaloiden ja muiden tehotuotannon tilojen tuoma eläinten esineellistäminen, soveltavat toki samaa asennetta helposti myös kaikkiin muihin eläimiin – ota ja heitä pois, jos ei käyttöä vaikka lemmikkinä. Asenteet* ja niiden muuttuminen lähtee kasvatuksesta. Jotta jo periytyneet asenteet muuttuvat ja muuttuessaan muuttavat tulevien sukupolvien asenteita, tarvitaan muutokseen selkeäksi uudistettu lainsäädäntö. Lainsäädäntö, joka ei jätä varaa arvailuille eikä tulkinnoille.

    Leikkaamattomien – siruttamattomien kissojen ulkona vapaana pitäminen, on kiellettävä. Lintujen pesintäaikaan, kaikkien kissojen ulkona pitokielto.

    Vapaana pidettävällä sirutetulla ja leikatulla kissalla on oltava aina käytössä turvakaulapanta jossa omistajan tiedot.

    Eläinsuojelujärjestöillä oikeus etsiä  ja kiinni ottaa, kaikki kissat  joilla ei ole näkyvää turvapantaa sekä mahdollisissa populaatioissa elävät. Populaatiokissojen kiinni ottaminen on mahdollistettava missä tahansa, vain tekemällä etukäteen ilmoitus viranomaisille.

    Eläinsuojelun kustannukset populaatiokissojen hoitokulujen osalta on sisällytettävä valtion menoihin (jos kuntien, niin yhteistyön puute rahojen säästämiseksi, pidentää ongelman ratkaisua). 

    Kissan eutanasian voi tehdä vain eläinlääkäri sairauden tai vamman johdosta, jos kissan toipuminen ja jatkohoito ei ole mahdollista.

    **Jokaisella kissalla oltava eläinlääkärikuluvakuutus.

    * Asenne kissoihin ja yleensä kaikkiin muihin eläviin, opitaan. Asenteet voivat siis muuttua.

    Harva ihminen on julma ja välinpitämätön muiden kärsimykselle kuten psykopaatti. Yleensä ihmisillä on ymmärrys mikä on oikein. Silti moni kissa kokee Suomessa äärettömän julmaa kohtelua.

    Jopa eduskuntaan valittiin henkilö joka on tappanut tahallaan ja mitä julmimmalla tavalla kissoja (katso IL-uutinen). Samaisen puolueen riveistä valittu entinen pääministeri teki Suomea tutuksi, esiintymällä nahkatakissa. Nahkatakki, joka itsessään edustaa eläinten tehotuotantoa ja välinpitämätöntä hyväksikäyttöä, asettaen senkin nahkatakin nahan eläimen vain hyödykkeeksi. Valitettavasti myös kyseinen puolue oli päättämässä eläinten puolesta säädettyä Lakia eläinten hyvinvoinnista joka tulee voimaan 1.1.2024. Eläinten hyvinvointilaki on toki nimeltä hieno. Eläinten kannalta, surullista luettavaa. Sisältö siis heijastaa, siitä päättäneiden asenteita.

     

    ** Kissan eläinlääkärikuluvakuutus maksaa vuodessa alkaen reilun sata euroa. Tuolloin vakuutus kattaa suuren osan esimerkiksi kissan äkillisestä lääkärikäynnistä ja mahdollisista lääkkeistä. Mikään vakuutus ei kata kaikkia kissan lääkärikuluja. Perehtymällä vakuutuksien lyhyisiin ”Vakuutus kattaa ja vakuutus ei kata” ohjeisiin, osaa varautua ja ei tule yllätyksiä. Jos hankkii kissan ja ei ole valmis tai kykenevä maksamaan kyseistä reilua sataa euroa vuodessa, ei kissa todennäköisimmin pääse lääkäriin koskaan. Läheskään kaikki kissat eivät saa edes armollista viimeistä piikkiä, joka usein on myös se ainoa maksettu käynti eläinlääkärissä. 

    Eläinlääkärikuluvakuutuksen ottaminen pennuille, ennen luovutusta. Eläinlääkärille ilmoitusvelvollisuus eläinsuojeluviranomaisille, jos kissaa ei ole käytetty määräajassa tarkastuksessa eikä kissasta ole tehty katoamisilmoitusta. Erillisrekisteri kissojen omistajista osoitteineen ja kuinka monta kissaa osoitteessa sirunumerolla ja muilla yksilötiedoilla yksilöityinä.  Kyseinen rekisteri työkaluna myös eläinsuojelijoille. Rekisterit sirutetuista kissoista ja omistajista on jo olemassa. Myös eläinlääkäreillä on omat asiakasrekisterinsä ja automaattiset lemmikkien käyntimuistutukset omistajille. Yhdistämällä rekistereitä ja hyödyntämällä niitä tehokkaasti, saadaan ajan oloon tieto kaikista kissoista.

    Vasta kun löytyy asenne muuttaa Eläinten hyvinvointilaki, niin on työkalut saada turvaan kaikki nyt tiedossa olevat kodittomat populaatioissa elävät ja kärsivät kissat. Silloin voidaan vihdoinkin estää mahdollisimman tehokkaasti uusien kissapopulaatioiden synty, myös tahallisten.