Kissapopulaatioiden

Synty

Kissapopulaatioita on tälläkin hetkellä lähes jokaisen kunnan alueella Suomessa, osassa useita. Populaatioiden ja niissä elävien kissojen lukumäärää ei tiedä kukaan. Kissoja hylätään Suomessa noin 20.000 vuodessa, josta luvusta voi hiukan arvioida populaatioiden määrää. Populaatiot syntyvät, vain ja ainostaan ihmisten toiminnan tuloksena.

Löydetyissä populaatioissa elää yleensä kymmeniä kissoja. Populaatioon syntyneen karuna kohtalona on, että ruokaa on riittävästi vain osalle, ja yleensä vain talveen asti.

Populaatioita syntyy tyhjiin taloihin ja piharakennuksiin tai niiden alle, jonne on pääsy jatkuvasti ja joka antaa suojaa sateelta ja tuulelta.

Ulos hylätyt kodittomat kissat etsivät suojaa rakennuksista, ja turvaa toistensa luota. Kissa joka karkaa vahingossa, mutta jonka etsimiseksi ei tehdä mitään, on myös ulos hylätty.

Maaseudulla populaatioiden yleisyys johtuu myös leikkaamattomien kissojen ulkona pitämisellä. Naaraan tullessa raskaaksi, ei välttämättä kukaan valvo, milloin ja mihin pentue syntyy. Aina ei edes huomata kissan tiineyttä.

Myös kesäloman mökkeilijöiden, hylkäämät kissat etsivät suojaa toisten alueella elävien kissojen luota.

Kissapopulaatiolla sanana tarkoitetaan vain useampaa kissaa samassa paikassa. Yleensä ei siis ole kyse ryhmästä samoja kissoja jotka ovat eläneet samassa populaatiossa alueella jo vuosia. Vaikka populaatiolla olisi vakituinen ruokkija, niin vain osa kissoista elää vuotta-kahta pitempään.

Populaatioita on löytynyt myös kerrostalo huoneistoista ja omakotitaloista, joissa asuu henkilö tai henkilöitä joilla oman elämän hallinta ei enää toimi eri syistä: päihteet tai mielenterveyden ongelmat, henkilön iän tuomien sairauksien kuten muistihäiriöiden aiheuttama tila, ja joskus vain välinpitämätön asenne. Myös ihmisiä jotka toimivat omasta mielestään vain kissojen hyväksi antaessaan kodin yhä uusille hankkimilleen kissoille, jatkuvasti kasvavassa populaatiossa. Yhteistä noille, että ensin oli vain kaksi kissaa. Kissojen annetaan lisääntyä vapaasti. Eläinlääkäriä kissat ei ole koskaan tavanneet. Vaikka elinolosuhteet noissa johtavat usein eläintenpitokieltoon, niin puuttuminen toimiin ja kiellot, tulevat lukemattomille kissoille myöhässä.

Jos on pientäkään syytä epäillä niin tee aina ilmoitus vähintään eläinsuojeluun ja mielellään etupainotteisesti.

Elämä

Eläinrakkaat ihmiset antavat kaupungeissa ja maaseudulla, ulkona liikkuville kissoille ruokaa ja niin mahdollistavat osaltaan, kodittomina elävien kissojen elämisen populaatioissa.

Usein ruoaksi annetut tähteet ovat kissoille soveltumattomia homehtuneita einesruokien tähteitä ja vanhoja leipiä. Jo valmiiksi aliravitut ja sairaat heikkenevät entisestään.

Mikäli kodittomiksi syntyneet pennut selviävät hengissä ja saavat keskenään poikueen, niin jossain vaiheessa populaation kasvaessa on monesti edessä perimän aiheuttamat sairaudet. 

Kissan elämä  ”luonnonvaraisena” on lyhyt ja tuskallinen. Elinkaari on kuukausista pariin vuoteen. Koska kotikissa ei kuulu luonnostaan Suomen luontoon, niin sillä ei ole itsekseen pärjäämiseen mitään mahdollisuuksia yleensä syksyä pidemmälle. Kissa joka on hylätty, kyllä odottaa omistajansa löytymistä ja pääsemistä kotiinsa. 

Viimeistään pakkasten tullen, ilman lämmintä suojaa elävä koditon kissa ei jaksa nälkäisenä, kuin jäädä lumeen odottamaan kuolemaa. 

Kun näet, missä tahansa vapaana liikkuvan kissan, niin älä oleta että kissalla on koti. Eläinsuojelun kokemuksesta, todella usein sitä ei ole. Kissasta ei voi yleensä nähdä päälle, onko kuinka sairas. 

Kotia ei ole, ainakaan sen mielestä joka ei enää avannut ovea, kissalle joka oli tottunut omaan nukkumapaikkaan perheensä parissa ja säännölliseen ruon saantiin jo vuosia. Tai sen mielestä joka päästi kissan ulos mökkireissulla ja jätti kissan sinne, kun kissaa ei näkynyt lähtöpäivänä. Nuo ja muut lukemattomat muut kissan kohtalot on joka vuosi todellisuutta 20.000 kissalle Suomessa.

Osassa kunnista kissojen pelastamiseksi ei tehdä kenenkään toimesta mitään. Valitettava todellisuus on myös niissä kunnissa joissa kissoja otetaan suojaan, ja ellei kissa ole valmis silityksiin, niin ainoana vaihtoehtona pidetään tappamista (monet käyttää sanaa eutanasia mutta eutanasia tarkoittaa potilaan itse haluamaa esimerkiksi kuolemaan johtavaa ruisketta).  Osassa kunnista ainoana ratkaisuna pidetään, kissojen etsimistä paikallisen metsästysseuran toimesta. Kissojen, joiden sisaruksia tai jälkeläisistä yksi saattaa olla vaikka sinun kissasi. Nuo kissat olisivat myös halunneet vain kodin, jossa heistä olisi pidetty huolta ja arvostettu myös heidän elämää. Vastapalveluksena, he olisivat tuottaneet paljon iloa vuosiksi eteenpäin ja antaneet läheisyyttään kehräten ihmisen vieressä.

Pelastus

Jos tiedät, että jossain ulkona on koditon/kodittomia kissoja ja pentuja tai näit pentukissan ulkona, ota heti yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluun. Valitettavasti Suomen löytöeläintaloja ylläpitävillä eläinsuojelijoilla ei kaikilla ole yhtenevä käsitys siitä, pystyykö villiintyneen kissan kesyttää. Elämä luonnossa lienee pienelle kissalle kokemuksena verrattavissa, ihmisten sota-alueella elämiselle: elämä on päivästä toiseen ruoan ja turvallisen levähdyspaikan etsimistä sekä vaarojen välttelyä. Joten ei ole kovin ihmeellistä, että turvaan otettu kissa ei välttämättä tule syliin kehräämään saman tien tai edes 15vrk kuluttua. Myös monen kunnan eri viranomaisten ottama kanta ei ole eläinsuojelun kannalta yhteistyötä mahdollistava – se on enemmänkin lain mahdollistama muttei suinkaan sen tarkoitus. Ota siis selvää ensin asenteista, keneltä pyydät apua.

Kaikki kissat jotka ovat eläneet populaatiossa on valmiiksi kesyjä tai kesytettävissä. Koska kissojen elämä on ulkona yleensä lyhyt, niin populaatioissa elävät on hyvin monesti olleet kotikissoja. Populaatiossa syntyneet ovat hekin yleensä hyvin nuoria ja kesyyntyvät aina jos vain saavat aikaa tottua ihmiseen. Luonnonvaraiseksi kissaeläimeksi (villikissaksi) on Suomessa luokiteltu vain Ilves jolla on edes edellytykset pärjätä ulkona myös talvella.

Älä yritä itse kissojen loukutusta. Populaatioissa elävillä kissoilla voi olla sairauksia tai loisia, jotka tarttuvat herkästi. Nämä kissat tarvitsevat avukseen populaatiokissojen loukutukseen erikoistuneita eläinsuojelijoita ja yleensä myös eläinlääkärin.

Nälkäisenä kaikki aika menee ruoan etsimiseen ja lepoa on vain hetket, kun ei jaksa etsiä.