info@catrescue.info 
040 369 0489 Kissapopulaatioiden
Kissapopulaatio syntyy Suomessa ihmisen toiminnan seurauksena. Otetaan kissa ja hylätään. Hylätyt kodittomat kissat hakevat suojaa rakennuksista ja turvaa toisiltaan. Myös vahingossa karanneet kissat, joita ei aktiivisesti etsitä, katsotaan hylätyiksi.
Maaseudulla populaatioiden yleisyys liittyy leikkaamattomien kissojen ulkona pitämiseen. Raskaana olevien naaraiden valvonta on puutteellista, eikä pentueiden syntymistä aina huomata tai valvota.
Populaatiot muodostuvat hylättyihin rakennuksiin ja niiden alle, missä kissoilla on pääsy suojaan sateelta ja tuulelta. Myös populaatiossa syntyneet kissat, jotka eivät ole olleet ihmiskontaktissa, etsivät rakennuksia selviytyäkseen. Kissat eivät asu metsissä.
Olosuhteet ovat yleensä erittäin ankarat: ruokaa on tarjolla vain rajoitetusti, ja monesti vain talven tuloon saakka. Vaikka populaatiolla olisi ruokkija, harva kissa elää yli pari vuotta. Kaikki kissat eivät onnistu löytämään ravintoa luonnosta, ja ne, jotka löytävät, kohtaavat ravinnon loppumisen viimeistään ensimmäisen lumen saapuessa.
Suomessa kissapopulaatiot ovat erittäin yleisiä, ja niitä löytyy lähes jokaisesta kunnasta. Lemmikiksi otettujen kissojen hylkääminen on erittäin suuri ongelma, sillä vuosittain noin 20 000 kissaa jätetään oman onnensa nojaan, mikä antaa osviittaa populaatioiden suuruudesta.
Populaatioita löytyy myös asunnoista, joissa asukkailla on ongelmia elämänhallinnan kanssa, kuten päihde- tai mielenterveysongelmia, muistihäiriöitä tai välinpitämättömyyttä. Jotkut ihmiset uskovat toimivansa kissojen parhaaksi ottaessaan yhä uusia kissoja kasvavaan populaatioon, mutta annetaan niiden lisääntyä vapaasti ilman eläinlääkärin hoitoa.
Vaikka tietyt elinolosuhteet (sivun lopussa olevan linkin kautta löytyvät populaatiokuvat) johtavat usein eläintenpitokieltoihin, puuttuminen ja kiellot saapuvat monille kissoille liian myöhään.
Jos epäilet vähäisintäkään syytä, tee aina ilmoitus ainakin eläinsuojeluviranomaisille, ja mieluiten proaktiivisesti.
Eläinrakkaat ihmiset ruokkivat kaupungeissa ja maaseudulla ulkona liikkuvia kissoja, mikä mahdollistaa kodittomien kissojen selviytymisen populaatioissa.
Valitettavasti usein annettu ruoka koostuu kissoille sopimattomista homehtuneista einesruokien tähteistä ja vanhentuneista leivistä, mikä heikentää jo ennestään aliravitsemuksesta ja sairauksista kärsiviä kissoja.
Kodittomina syntyneet pennut, jotka selviävät ja lisääntyvät, kohtaavat usein perimän aiheuttamia sairauksia populaation kasvaessa.
Kotikissan elämä luonnonvaraisena Suomessa on usein lyhyt ja kärsimyksentäyteinen, sillä kotikissa ei ole sopeutunut selviytymään Suomen luonnossa yleensä syksyä pidemmälle. Hylätty kissa odottaa omistajansa paluuta ja kotiin pääsyä.
Kylmän saapuessa ilman lämmintä suojaa oleva koditon kissa ei kestä nälkää ja pakkasta, vaan jää usein lumeen odottamaan kuolemaansa.
Jos näet kissan liikkuvan vapaana missä tahansa, älä oleta automaattisesti, että sillä on koti. Eläinsuojelutyön kokemuksen perusteella kissalla ei usein ole kotia. Kissasta ei voi yleensä nähdä päälle, onko kuinka sairas.
Kissan koti ei ole olemassa ainakaan niiden ihmisten mielestä, jotka eivät enää avaa ovea kissalle, joka oli tottunut omaan nukkumapaikkaansa perheen keskellä ja säännölliseen ruokaan vuosien ajan. Ei myöskään niille, jotka päästävät kissan ulos mökkireissulla ja jättävät sinne, jos kissa ei ole näkyvissä lähtöpäivänä. Nämä ja monet muut kohtalot kohtaavat vuosittain 20 000 kissaa Suomessa.
Tänäkin vuonna 2024
Joissakin kunnissa ei tehdä mitään kissojen pelastamiseksi. Surullista on, että myös niissä kunnissa, joissa kissoja suojellaan, jos kissa ei ole silityksiin valmis, pidetään usein ainoana vaihtoehtona sen lopettamista (vaikka termiä eutanasia käytetään, se tarkoittaa potilaan itsensä toivomaa kuolemaan johtavaa toimenpidettä). Joissakin kunnissa ainoa nähty ratkaisu on kissojen jäljittäminen paikallisen metsästysseuran toimesta – kissojen, jotka saattavat olla sinun kissasi tai kissasi jälkeläisiä. Nämä kissat olisivat halunneet vain kodin, jossa niistä olisi huolehdittu ja arvostettu niiden elämää. Vastineeksi ne olisivat tuoneet omistajilleen iloa vuosien ajaksi ja tarjonneet läheisyyttään kehräämällä vierellä.
Jos huomaat ulkona kodittomia kissoja tai pentuja, on tärkeää ottaa välittömästi yhteyttä paikallisiin eläinsuojeluviranomaisiin. Suomessa löytöeläintalojen ylläpitäjien näkemykset vaihtelevat siitä, voiko ulkona eläneen kissan kesyttää. Luonnossa eläminen on pienelle kissalle haastavaa, sillä se joutuu jatkuvasti etsimään ruokaa ja suojaa sekä välttelemään vaaroja. Siksi on ymmärrettävää, että turvaan otettu kissa ei heti hakeudu syliin kehräämään. On tärkeää selvittää, millainen asenne avun tarjoajalla on eläinsuojeluun, ennen kuin pyytää apua.
Useimmat populaatiossa eläneet kissat ovat kesyjä tai kesytettävissä. Monet populaatioissa elävät kissat ovat hylättyjä kotikissoja, ja populaatiossa syntyneet pennut ovat usein nuoria ja kesyyntyvät, kunhan niille annetaan aikaa tottua ihmisiin. Suomessa ainoastaan ilves luokitellaan luonnonvaraiseksi kissaeläimeksi, joka pystyy selviytymään luonnossa myös talvella.
Kissojen loukuttamista ei tulisi yrittää itse, sillä populaatioissa elävillä kissoilla voi olla tarttuvia sairauksia tai loisia. Nämä kissat tarvitsevat loukutukseen erikoistuneiden eläinsuojelijoiden ja eläinlääkäreiden apua.
Kuvia suomalaisilta eläinsuojelujärjestöiltä. Kuvat saattavat järkyttää.
Jos näet kissan ulkona niin älä koskaan oleta, että kissalla on koti sillä usein sitä ei ole - ei edes kaupunki alueella. Ota aina kuva kissasta ja lähetä se ja/tai tieto missä ja milloin näit alueen facebook -ryhmään ja